Elektroniikkateollisuus vetää – miten vastata kasvavaan kysyntään?

Elektroniikkateollisuus on kasvussa. Se edellyttää oikeita tapoja valmistuksen skaalaamiseen. Manutecin toimitusjohtaja Kirsi Junnilainen kertoo, miten sopimusvalmistuksessa vastataan alan kasvuun.

Elektroniikkateollisuudella menee hyvin. Teknologiateollisuuden mukaan viime vuonna alan tilauskirjat paisuivat 16 prosenttia ja kasvu kiihtyi loppuvuodesta. Kun elektroniikka-alan yrityksillä tuotanto kasvaa, on osa siitä ulkoistettava sopimusvalmistajalle.

Kasvutrendi on näkynyt myös Manutecilla, niin perinteisissä tilauksissa kuin kaksikäyttötuotteiden kaltaisissa ajankohtaisissa segmenteissä.

“Kaksikäyttötuotteissa on pääsääntöisesti aina mukana elektroniikkaa ja siihen liittyvää kokoonpanoa. Koska asiakkaidemme on parempi ulkoistaa osakokoonpanot, on se näkynyt meilläkin tilausten kasvuna”, sanoo Manutecin toimitusjohtaja Kirsi Junnilainen.

Elektroniikkakokoonpanon kysynnän kasvu on näkynyt suoraan Manutecin liikevaihdossa. Aikaisemmin sen osuus on ollut noin 15–20 prosenttia, mutta nyt se on lähempänä 30 prosenttia.

Manutecilla kootaan alan toimijoille muun muassa viestintälaitteita, sähkökeskuksia sekä ohjaus- ja latausyksiköitä. Junnilaisen mukaan nyt myös rakennusteollisuudesta tulee paljon tarjouspyyntöjä.

Asiakastarpeiden ymmärtäminen on kilpailuetu

Vaikka näkymät ovat hyvät, ei yritys voi kuitenkaan jäädä paikalleen polkemaan. Geopoliittiset muutokset ja toimitushäiriöt pakottavatkin teollisuuden valmistajia valppauteen. Valmistavassa teollisuudessa sitä on nimitetty resilienssiksi.

Junnilainen näkee, että elektroniikkakokoonpanossa saattaa yhä näkyä toimitusviiveitä. Mutta kun yritys tuntee toimitusketjun hyvin, voi pitkiinkin toimitusaikoihin varautua suunnitellusti.

Samalla ennakoitavuus ja toimitusvalmius synnyttävät luottamusta, joka voi vakuuttaa asiakkaatkin. Tämän kaltainen resilienssi on ollut iso tekijä Manutecin uusasiakashankinnassa.

“Kun tunnemme asiakkaan tarpeet, voimme suunnitella paremmin ja esittää ehdotuksia heti alkutapaamisessa. On iso riski pois asiakkaalta, kun joku ymmärtää heidän tarpeet”, Junnilainen tiivistää.

Osaamistakin voidaan skaalata

Elektroniikkateollisuudessa keskustelun polttopisteessä on usein uusin teknologia. Viime vuosina niitä ovat olleet tekoäly ja IoT. Manutecilla todellista erityisosaamista ovat ennen kaikkea verkostojen hallinta, läpinäkyvyys asiakkaan suuntaan.

“Meille erityisosaaminen on sitä, että on selkeä kuva siitä, mitä tapahtuu, missä ja koska. Toimitusvarmuus on oltava kaiken taustalla. Erityisesti elektroniikkavalmistuksessa se korostuu, sillä siinä tehdään paljon ja nopeasti”, Junnilainen toteaa.

Osaamista Manutecilla on viime vuosina määritelty osana AQAP-sertifikaatteja ja ISO-standardeja. Yritys on laatinut henkilöstötasolla myös osaamismatriisin, johon päivitetään kunkin työntekijän työtehtävät ja kompetenssi.

“Matriisi on hyvä työkalu, kun asiakas vaatii tuotannoltamme enemmän. Kun skaalautuvuus on ajankohtaista, voidaan oikeat tekijät löytää heti. Näin osaamistakin voidaan skaalata ketterästi.”

Ei pidä jäädä “odotusmoodiin”

Junnilainen muistuttaa, että Manutecin juuret ovat juuri elektroniikkavalmistuksesta. Pitkästä kokemuksesta on hyötyä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Erottautumistekijöitä markkinoilla ovat seuranta- ja raportointimenetelmät sekä turvallisuustekijöiden huomioiminen.

“Ei riitä, että valmistettavaa tuotetta ryhdytään puskemaan linjastolta, vaan valmistusta ohjaavat tarkat turvaluokitukset. Se korostuu varsinkin kaksikäyttötuotteissa.”

Salolla on erityinen paikka suomalaisen elektroniikkateollisuuden kentällä. Tietotaito ei ole alueelta mihinkään hävinnyt, Junnilainen tietää.

“Laaduntuottokyky, tehostetun ja tavoitteellisen työn merkitys ovat näkyviä tekijöitä. Se on jatkunut esimerkiksi akkuklusteriyhteistyössä. Salossa on suhteellisen helppo nostaa ylös elektroniikkateollisuuden vaatimia prosesseja, sillä osaamista löytyy jo.“

Vaikka osaaminen on toiminnan edellytys, nostaa Junnilainen sitäkin tärkeämmäksi tekijäksi kehittämisen taipumuksen.

“Varsinkin elektroniikkateollisuudessa toiminnan on oltava ketterää. Ei pidä jäädä odotusmoodiin, vaan Salossa elektroniikkavalmistajien tulee itse näyttää mallia. Paikallisella yhteistyöllä se onnistuu”, hän sanoo.